
Soijakastike (醤油) virtaa aivan varmasti japanilaisten veressä. Joskus olen kuullut siitä, että matkustajat ulkomailta haistaa soijakastiketta jo lentokentällä.
Gluteenittomana tunnetulla Tamari soijakastikkeen ja normaali soijakastikkeen valmistelumenetelmässä on iso ero. Tamari muodostuu mison (soijapaputahna) valmisteluvaiheessa sivuaineeksi ja normisoijakastike valmistetaan omalla prosessilla.Sitä myös näkee maussakin.
Kaikenlaisia soijakastikeita löytyy Japanissa. Kyushun alueen soijakastiketta ovat yleistä makeisempia ja sopii tosi hyvin raa’an kalaan tai lihaan. Vaaleasoijakastike eli laimea värinen soijaa kuten vaalea olut on kotoisin Aichin tietyistä alueesta ja käytetään ruoanlaitossa.
Länsi-Japanissa on yleistä käyttää Usukuchi-soijakastiketta toisin kuin Itä-Japanissa. Usukuchi tarkoittaa laimea suu/maku, mutta sen suolapitoisuus on korkeampi kuin normaali soijakastiketta (Koikichi-soijakastiketta). Sen väri on laimeampi, niin se sopii hyvin ruoanlaitossa, varsinkin pataruokaan ja keittoon / liemeen.
Lämmintä udonin ja soban nuudeleita syöttäessä helposti huomaa lännen ja idän soijakastikekulttuurien eroa. Tiettyjen pikänuudeleiden liemeissäkin kuulemma on eroa (Akia kitsune, Midorino tanuki).
No, joka tapauksessa melkein kaikkissa ruoissa soijakastike on läsnä Japanissa. Se on myös makeisissakin… 😉