Soijakastike (醤油)

Soijakastike (醤油) virtaa aivan varmasti japanilaisten veressä. Joskus olen kuullut siitä, että matkustajat ulkomailta haistaa soijakastiketta jo lentokentällä.

Gluteenittomana tunnetulla Tamari soijakastikkeen ja normaali soijakastikkeen valmistelumenetelmässä on iso ero. Tamari muodostuu mison (soijapaputahna) valmisteluvaiheessa sivuaineeksi ja normisoijakastike valmistetaan omalla prosessilla.Sitä myös näkee maussakin.

Kaikenlaisia soijakastikeita löytyy Japanissa. Kyushun alueen soijakastiketta ovat yleistä makeisempia ja sopii tosi hyvin raa’an kalaan tai lihaan. Vaaleasoijakastike eli laimea värinen soijaa kuten vaalea olut on kotoisin Aichin tietyistä alueesta ja käytetään ruoanlaitossa.

Länsi-Japanissa on yleistä käyttää Usukuchi-soijakastiketta toisin kuin Itä-Japanissa. Usukuchi tarkoittaa laimea suu/maku, mutta sen suolapitoisuus on korkeampi kuin normaali soijakastiketta (Koikichi-soijakastiketta). Sen väri on laimeampi, niin se sopii hyvin ruoanlaitossa, varsinkin pataruokaan ja keittoon / liemeen.

Lämmintä udonin ja soban nuudeleita syöttäessä helposti huomaa lännen ja idän soijakastikekulttuurien eroa. Tiettyjen pikänuudeleiden liemeissäkin kuulemma on eroa (Akia kitsune, Midorino tanuki).

No, joka tapauksessa melkein kaikkissa ruoissa soijakastike on läsnä Japanissa. Se on myös makeisissakin… 😉

Kome (米) eli syötävästä riisistä Japanissa

Kuten perunat Suomessa, riisillä on eri lajeja.
Parhaana japanilaisena riisinsä on tunnettu Koshihikari, mutta paikalliset riisinkin on usein ostettu. Riisi kasvaa Okinawasta Touhokuun asti. Suomessa etelä-amerikkalaista Koshihikaria myydään Tokyokanissa ja myös akitalaista Akitakomachia Japanista (nykyisesta saatavuudesta on tarkistettava Tokyokanista).
Japanilaiset riisit ovat lyhyitä ja kosteampia vähän samalla lailla kuin puuroriisejä, mutta makeampia. Riisi on tullut Kiinasta yli 2000 vuotta sitten. 
Siitä syödään aterioiden kanssa keitettynä sellaisenaan, puurona, keittona, sushina ja jopa siitä valmistetaan makeisia (dangot). 

Riisikeitin on kätevämpi väline, mutta myös saviastio ja painekattila on suosikkeja. Keitetyn riisin ideaalinen maku on yhä vanhan ajan keittiön liedellä (rautakattila ja puut) keitetty riisi. Elektroniikka firmat pyrkii ja kehittää riisikeittimet saavuttaakseen siitä makua ja myös ihmiset eri välineillä.
Uusi riisi on korkeasti arvostettu Japanissa kuin uusi peruna Suomessa. Se on pehmeämpi ja raikkaampi. Yleensä se tulee alkusyksyllä. Vuoden vanha riisillä on oma nimi Komai.
Ehdottomasti kannattaa kiinnittää huomiota, kun lähdette syksyllä Japaniin! Täällä on vaikeampi tunnistaa uutta ja vanhaa, kun ei siitä mainita missään, vaan keittämällä tulee ilmi…
No, sitten japanilaisen saken riisillä on oma tarina. Ehkä siitä kerrotaan joku toinen kerta🙂